LEHDISTÖTIEDOTE 15.4.2010
4xkoskela 6.5.–30.5.2010, avajaiset 5.5.2010 klo 17-19, Galleria Uusitalo, Helsinki.
Isä, kuvataiteilija Matti Koskela (s. 1933), sekä hänen kolme poikaansa, kultaseppä ja muotoilija Juha Koskela (s. 1957), mediataiteilija ja ohjaaja Kimmo Koskela (s.1960)
ja muotoilija Ilkka Koskela (s. 1963), yhdistävät omat muotokielensä moniulotteiseksi näyttelykokonaisuudeksi.
Neljän Koskelan käsittelemät värit, muodot, äänet, liike ja tila on viritetty yhteiseen sointiin, jossa vivahteikkuus kumpuaa eri taiteenaloista. 4xkoskela on samaan perheeseen kuuluvien taiteilijoiden vuoropuhelu. Koskelat esiintyivät ensi kerran yhteisessä näyttelyssä vuonna 2008 Lahden taidemuseossa.
4xkoskela -näyttely rakentuu pääasiassa taiteilijoiden viimeaikaisesta tuotannosta. Esillä on myös taiteilijauran varhaista tuotantoa jokaiselta tekijältä:
- Matti Koskelalta on näyttelyssä esillä guasseja, piirustuksia, grafiikkaa ja kineettinen valoteos.
- Juha Koskelalta kulta- ja hopeakoruja sekä hopeaveistoksia.
- Kimmo Koskelalta valokuvia ja videoinstallaatio.
- Ilkka Koskelalta ekohylly, huonekaluja, valaisimia ja kello.
”Luovuus lähtee elämästä itsestään. Aika kulkee sukupolvesta toiseen, olennaista on ajatuksen vapaus” - Matti Koskela
Lönnrotinkatu 15, 00120 Helsinki. Puh. 09-4780 0850 http://www.galleriauusitalo.fi/
AVOINNA ti-pe 11-17 la-su 12-16
Haastattelupyynnöt: Matti Koskela puh. 040 5710779, Kimmo Koskela 0400 491022
Ajankohtaista akselilla 4xkoskela
MATTI KOSKELA
Matti-isän Circulate teossarja on jatkanut omaa aikakäsitteen tutkiskelua. Ajan etenemisen symboliksi on muodostunut ympyräkehä, joiden liike viittaa myös Matin kineettiseen tekemiseen vuosien taakse. Teosten neliömäiset väriosat kertovat elämäntilanteiden muutoksista valoista tummiin sävyihin. Matin paluu kinetiikkaan toteutui Kinetic-grafiikkasarjassa, joka valmistui 2009 kansainväliseen kutsunäyttelyyn COLOR IN GRAPHIC Puolan Torunissa.
JUHA KOSKELA
Veljeksistä vanhimman, Juhan, tulevat takomiset tähtäävät jälleen ulkomaille. Juhan työtoveri vuosilta 1986-1994, Michael Good on kutsunut Juha Koskelan mestari ja kisälli -näyttelyyn Masters and Apprentices: The European Tradition and Contemporary Jewelry Aaron Faber Galleriaan New Yorkiin ja Chigacoon syksyllä 2010.
Juhan tuotantoa on ollut esillä Design museossa Suomalainen koru 1600-2009 -näyttelyssä, joka matkaa myös Yhdysvaltoihin Massaschusetsiin Fitchburgin taidemuseoon 28.3 - 5.6. 2010
"Liike, muoto ja mielikuva; harkinta, mies, taito ja vasara - siinä se on " - Juha Koskela
”Juha Koskelan töissä täyttyy hyvän ja onnistuneen korun perusvaatimukset, sisältö ja sanoma, jo korun ollessa esillä vitriinissä. Lisäksi korulle syntyy oma henkilökohtainen merkityksensä sen kantajan tai omistajan mielessä. Juha Koskelan käyttämä Anticlastic Raising -menetelmä antaa koruille plastisen, orgaanisen ja soljuvarytmisen tunnun. Koskelan korujen muodot viestittävät hillitysti sisäistä rauhaa.”
- Alf Larsson, diplomiekonomi, diplomigemmologi F.G.A. toimitusjohtaja Suomen Kultaseppien Liitto ry
KIMMO KOSKELA
Pojista keskimmäinen, Kimmo, työskentelee valokuvasarjan parissa, joka lähtee liikkeelle vedestä ja kasvaa vapaaseen abstraktiin muotoon lähestyen maalaustaidetta. Lisäksi Kimmon videoinstallaation kokoavana metaforana toimii pieni tyttö, joka esittää innokkaasti ja energisesti linnun ääntelyä ja yrittää näin ihmisenä pysyä lähellä luontoa. Yksi teoksen sisällön lähtökohdista kumpuaa seuraavasta tieteellisestä toteamuksesta: "Jos maapallon ikä määritellään yhden vuoden mittaiseksi, ihminen on ollut olemassa maapallolla tästä ajasta viimeiset viisitoista minuuttia".
Kimmo kehittelee myös yhteistyössä Arno Rafael Minkkisen kanssa pitkää elokuvaa The Rain House, a Mother and Son, Beauty and the Beast Love Story. Hanketta on tukenut Suomen elokuvasäätiö. Elokuva kertoo Arno Minkkisen äidin koskettavan tarinan, jonka perhe muuttaa sodan jälkeen Yhdysvaltoihin makeamman elämän toivossa. Käsikirjoitus Arno Minkkinen.
Kimmo on tuottamassa myös syksyllä 2010 valmistuvaa dokumenttielokuvaa haitarivelho Kimmo Pohjosen erikoisesta maailmasta.
”Kimmo Koskelan ryhtyessä tekemään elokuvia hänen taiteellinen nerokkuutensa nosti hänen työnsä uusille maagisen kekseliäisyyden tasoille. Olen nähnyt Kimmossa nuoruuden esimerkin, sielun ja sydämen pelottomuuden. Taiteilijan tehtävä on uudistaa ihmisten elämää, mutta samalla hänen on vuorostaan kuunneltava sisällään meissä kaikissa asuvaa lapsen laulua.”
- Arno Rafael Minkkinen, Professor of Art
Photography Program, University of Massachusetts Lowell, USA
ILKKA KOSKELA
Veljessarjan kuopus, Ilkka on nyt keskittynyt 6kk vanhan tyttärensä ilmeisiin ja pallomallisen valaisimen muotoiluun ja kehittelyyn.
Koskelat ovat tehneet myös monia yhteisiä projekteja, joista parhaillaan yhtenä Matti ja Ilkka suunnittelevat yhteistyössä teosta lahtelaisen teräsyhtiön toimitiloihin.
”Ilkka Koskelan luomien esineiden symboliikka on vahvaa. Elämästä kopioitujen muotojen muuttuessa käyttöesineiksi niiden tarkoitusta ei voi enää kopioida. Kerran löydettyä ei voi unohtaa.”
-
-Elise Kovanen, tiedottaja
KOSKELOISTA TAITEILIJAPERHEENÄ
”Monessa ammatissa on tavallista että poika perii isän ammatin. Tällaista tapahtuu myös taiteiden alalla, vaikka visuaalisten taiteiden alalla ainakin nykyään suhteellisen harvoin. Taidehistoriasta löytyy useita esimerkkejä varsinkin niiltä ajoilta, jolloin kuvataiteilija monessa suhteessa ennen kaikkea oli käsityöläinen, jolloin oppi luonnostaan siirtyi isältä pojalle (tai tyttärelle).
Hyviä esimerkkejä ovat varhaisrenessansin Pisan-koulun Niccolò Pisano ja hänen poikansa Nino, flaamilaisen Breughelin perhe (Pieter vanhempi ja hänen poikansa Pieter nuorempi ja Jan vanhempi sekä viimeksi mainitun ainakin kolme poikaa), tai Ruotsissa Pasch-perhe (Danckwart 1660-1727, Lorentz vanhempi 1702-1776, Johan 1706-1769, Lorentz nuorempi 1733-1805, Ulrica 1735-1796). Uudemmassa taiteessa, jossa käsityötaidon merkitys on vähentynyt, esimerkkejä on vaikeampi löytää. Mutta Suomen taiteestakin löytyy kuitenkin joitakin, kuten Janssonin perhe, Nelimarkan perhe jne.. Sangen harvinaista on kuitenkin, että taiteilija-isän kaikki kolme poikaa lähtevät visuaalisten taiteiden tielle.
Johtuuko taiteilija-lahjakkuus geeneistä tai ympäristöstä – tai ehkä kotioloista ja houkuttelevasta esimerkistä? Usein kuulee myös vastakkaisia mielipiteitä, malliin ”isän ammattia en varmaan halua jatkaa”. Mutta joku ehkä kuitenkin jatkaa...
MATTI KOSKELAN taide edustaa hyvin suomalaisen grafiikan perinnettä, perusteellista käsityötaitoa ja korutonta ilmaisua. Käsityömäisyys on periytynyt myös hänen kolmelle pojalleen, jotka kaikki ovat omalla tavallaan kehittäneet taiteellista linjaansa. Isän monipuolinen, mutta 1900-luvun taiteen pääsuuntauksiin selvästi sitoutunut elämäntyö korostuu nuoremman polven vaihtelevissa panoksissa tavalla, jota tänä rikkoutuneiden perheiden ja sukupolvikuilujen aikakautena voi kuvata vain onnelliseksi poikkeukseksi ja toiveita herättäväksi esikuvaksi.”
- Erik Kruskopf, kriitikko, filosofian tohtori
